Vastaantulevat hajut arvioidaan nopeasti miellyttäviksi tai epämiellyttäviksi, usein ennen kuin edes tunnistetaan mistä haju on lähtöisin. Toiseksi hajujen ja tuoksujen merkitykset ovat paitsi kulttuurisesti ja sosiaalisesti opittuja, myös yksilöllisiä, omien tunteiden ja kokemusten kautta tulkittuja. Suosikkeja ja inhokkeja hajujen ja tuoksujen maailmasta löytyy varmasti jokaiselta vaikkei niille olisi uhrannut ajatustakaan aiemmin. Hajukokemusten tutkimus avaa näkymättömiä puolia ympäristöstä.
Hajuympäristön tutkimus ottaa monessa asiassa mallia äänimaisematutkimuksesta, jossa ääni ympäristössä ei ole vain melua, vaan sillä voi olla positiivisia vaikutuksia. Ihmisille tärkeitä äänikokemuksia kerättiin ja koottiin reilut kymmenen vuotta sitten kirjaksi Sata suomalaista äänimaisemaa(toim. Helmi Järviluoma, Ari Koivumäki, Meri Kytö ja Heikki Uimonen, SKS 2006). Japanissa on puolestaan kerätty tieto sadasta hyvän tuoksun paikasta. Myös hajuilla ympäristössä voi olla myönteisiä merkityksiä.
Esimerkkejä tuoksujen ja hajujen paikoista:
Hyvän tuoksun paikat - opiskelijoiden vastauksia.
Arjen ärsyttäviä ja masentavia hajuja - opiskelijoiden vastauksia.
(Vastaustilanne ja ohjeistus eivät mahdollistaneet kovin pitkiä tai kertomuksellisia vastauksia.)
Kiinnostavia kirjoituksia hajumuistoista verkossa:
Jan Löfström: Aistit, muistot ja neuroantropologia. Elore, 1/2010, s. 12-16.
Satu Vasantola: Makkaratehdas, mummon pullapitko, teräketjuöljy ja Viikin lehmät – muun muassa nämä ovat lukijoiden mieleenpainuvimpia hajumuistoja. Helsingin Sanomat 2.12.2018.
Lempituoksuja?
Vastaleikattu nurmikko ja puhtaat pyykit – 11 tuoksua, jotka tekevät välittömästi onnelliseksi. MTV Uutiset 25.4.2016.
Nämä 27 hajua tunnistat jo pelkkää kuvaa katsomalla. Helsingin Sanomat, Nyt-liite 27.1.2014.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti