Kun on hajulla jostakin asiasta, on siitä tajua: tietoja ja kokemusta. Hajut ja tuoksut ovat alati läsnä elinympäristöissämme, huomasimme niitä tai emme. Hajuilla on osuutensa paikan tuntuun, siihen millaista on elää ja viihtyä jossakin.
Hajuaistin kokemuksilla on kytkös tunteisiin ja muistiin, mutta ympäristön haistelemisen suunta ei ole vain menneessä. Ympäristöt muuttuvat - jotain kasvaa tai rakennetaan, jotain muuta katoaa. Hajuympäristöt ovat jatkuvassa muutoksessa.
Hajuilla on aineelliset lähteensä, jotka toistuvat kielessä, siinä, miten aistimuksesta voi puhua. Hajuympäristöjä eivät kuitenkaan määritä vain aistimukset vaan niille annetut tulkinnat.
Blogissani pohdin hajuympäristöjä useista tarkastelukulmista. Tulossa muun muassa alun perin luentoihini perustuvat sarjat ”Hajuaistin kieli, tieto ja muisti”, ”Vaarallinen hajuaisti” ja ”Nenä kirjassa kiinni” (kirjallisuuden hajumaailmat). Ulos kentän vapaaseen ilmaan puolestaan harppaan sarjoissa ”Hajutaidetta” ja ”Askelmerkkejä haistelukävelylle”.
